|
Post by timo on Feb 3, 2015 10:02:02 GMT 2
25.4 Bosnia & H-Finland 23.5 Finland-Turkey 30.5 Espoo-Porvoo Hämeenlinna -Helsinki Warriors-Kuopio
6.6 Jyväskylä-Eagles Tampere-Vaasa Helsinki -Porvoo
13.6 Midnight Rugby 20.6 Juhannus 27.6 Vaasa-Hämeenlinna Eagles-Warriors Kuopio-Espoo Tampere-Jyväskylä
4.7 Porvoo-Vaasa Espoo-Helsinki Jyväskylä-Kuopio Tampere-Pori
11.7 Warriors-Tampere Hämeenlinna -Eagles Vaasa-Jyväskylä
18.7 Kuopio-Helsinki Tampere-Hämeenlinna Warriors-Espoo
25.7 Eagles-Porvoo Jyväskylä-Warriors Helsinki-Vaasa
1.8 Espoo-Hämeenlinna Tampere-Kuopio Eagles-Helsinki Porvoo-Jyväskylä 8.8 Vaasa-Warriors Espoo-Eagles Kuopio-Porvoo 15.8 Jyväskylä-Hämeenlinna Helsinki-Tampere Kuopio-Vaasa
22.8 Eagles-Kuopio Hämeenlinna-Porvoo Tampere-Espoo
29.8 Porvoo-Warriors Vaasa-Eagles Helsinki-Jyväskylä
5.9 Warriors-Hämeenlinna Vaasa-Espoo Eagles-Tampere
12.9 Hämeenlinna-Kuopio Helsinki-Warriors Porvoo-Tampere Espoo-Jyväskylä
19.9 SEMi-FINALS 26.9 FINALS DAY (TAMPERE) 3.10 Finland-Bosnia & H 24.10 Bulgaria-Finland
|
|
|
Post by sape2910 on Feb 3, 2015 21:00:26 GMT 2
Avataanpa keskustelua kevyen kausiennakon myötä.
Oma arvaukseni kauden 2015 runkosarjan lopputaulukosta:
Warriors HRC Vaasa Jyväskylä Kuopio Tampere Turku Espoo Porvoo Hämeenlinna
Kuten jokainen hyvä kausiennakko, on tämäkin puolueellisesti kirjoitettu, joten älkää vetäkö hernemaisseja nenään jos omaa/lempijoukkuettanne mollataan. Tänään keskityn oman näkemykseni ensimmäiseen viiteen joukkueeseen ja joskus tulevaisuudessa keskitytään sitten sarjataulukon häntäpäähän. Kirjoitan tätä lähinnä omien kokemusten, sekä muutaman youtubesta katsotun pelin perusteella, joten faktani saattavat olla hieman hataria. Joidenkin joukkueiden pelaajien nimet tiedän hyvinkin, joistakin taas ei ole hajuakaan, mutta jos olette esiintyneet vakuuttavasti, kuvailen kyllä riittävän tarkasti teitä tässä ennakossa.
Warriors: Omasta mielestäni tämä kyseinen kärkiviisikko voisi päättyä miten vain, mutta jotenkin minusta tuntuu että Warriors on kahden hävityn finaalin jälkeen sisuuntunut ja ottaa ensi kesänä runkosarjan voiton, tuskin puhtaalla pelillä kuten HRC viime kesänä. Kuten kaikilla joukkueilla Suomessa, kärkipelaajien loukkaantumiset ovat kova pala myös Warriorssille, jos nimet kuten Finell, Kosti Eskola, Antti Lammi ja Juha Rainvuori ovat enemmän kokoonpanossa kuin sen ulkopuolella, on Warriorssilla mahdollisuus mennä ensi kesänä myös loppuun asti, sen verran paljon kokemusta ja laajuutta heiltä löytyy näiden kavereiden ulkopuolelta, että vaikka kaikki olisivat pois koko kesän, tuskin he pullahtavat top-5 ulkopuolelle.
Warriors luottaa vahvasti back-peliinsä, mikä ei hirveästi yllätä, sillä heidän ykkös back-linjansa vilisee maajoukkueesta tuttuja nimiä, forwardipakasta tärkeimmät pallonkantajat ovat Kosti Eskola ja Juha Rainvuori, jotka vievät pallon gainlinen yli useammin kuin eivät, (luultavasti) penkiltä tulee vielä Jonathan Cozzin tasoisia pelimiehiä.
Erikoistilanteet: Scrumit, Warriorssilla on ihan kelpo scrumi, lineout taas kehnohko, johtuen lähinnä umpisurkeista heittäjistä.
Seuraa heitä: Tumppi Finell, Suomen paras rugbynpelaaja, luultavasti kaikkien aikojen paras. Kaksi ongelmaa, on peliälyltään sekä teknistaidollisesti niin paljon edellä muita että ratkaisut näyttävät välillä typeriltä, mutta yleensä se johtuu siitä että joukkuekaverit ja vastustajat ovat kolme askelta jäljessä. Toinen ongelma on turhautuminen kaikkeen, Vaasan seiskassa nyrkit heiluivat kahdesti ja käsien levittelyä oli useammin, järki ja maltti kiertävät vaikka ikää ja kokemusta on jo ripakopallinen. Parhaimmillaan voittaa pelejä yksikseen, pahimmillaan istuu katsomossa kortti perseellä.
Antti Lammi, Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Saattaa tehdä neljä trytä heikkoja puolustuksia vastaan, mutta joukkueita joissa suurin osa pelaajista ottaa omat taklauksensa ja puolustus on kutakuinkin organisoitua, tarvitsee rinnalleen pelintekijän tai kaksi jotta kaverista saadaan kaikki irti. Yksi Suomen komeimmista ja mukavimmista ihmisistä.
Kosti Eskola, jatkuuko kehitys? Noussut yhdeksi Suomen vahvimmista pallonkantajista muutaman vuoden sisään. Erikoisuus, pystyy pelaamaan proppina.
HRC: Monen papereissa vahvin mestarisuosikki, enkä monia lähde tuomitsemaan, Alastair Davies on tehnyt hyvää työtä perinteisen seuran peräsimessä, kärkipelaajat ovat laadukkaita ja joukkueessa on todellista syvyyttä. Olen pelannut kerran Helsinkiä vastaan, sekä nähnyt heidän pelaavan Warriorssia vastaan viime kesän finaaleissa, sen perusteella väitän että HRC ei voita runkosarjaa ensi kesänä, eikä uusi mestaruuttaan. Suomen pelikentille jopa epäreilun laajalla materiaalilla operoiva HRC ei kuitenkaan tule pullahtamaan missään tapauksessa top-4 ulkopuolelle.
HRC:llä on vahva forwardipakka, jonka pohjalle he hyvin pitkälti perustavat pelinsä, x-määrä hituppeja ja sitten palloa leveälle, minkä HRC:n backit hyvin osaavatkin, maajoukkueessakin esiintynyt Juhani Majanen hoitaa pinnoja taululle kylmän varmasti ainakun vastustaja erehtyy antamaan penaltyja omalla kenttäpuoliskollaan. Backilinjasta löytyy sekä "hot-steppereitä" että ihan puhdasta suoranopeutta, sekä hyvää pallonkäsittelyä, mikä on kova pala purtavaksi kenelle tahansa.
Erikoistilanteet: Yksi kovimmista scrumeista mitä olen nähnyt, Lineouteissa heillä on hyvä ja tarkka heittäjä, sekä erittäin hyvin organisoitu maulihyökkäys. Sivuhuomautuksena, työnsimme Vaasassa HRC:n scrumin kerran perseelleen, joten mitenkään epäinhimmilinen se ei ole.
Seuraa heitä:
Rastapäinen tumma kasi, isoksi mieheksi aivan saatanan ketterät jalat, älä missään nimessä yritä taklata polvien yläpuolelle.
Nro. 12 joka tottelee käsittääkseni nimeä Dario, steppaa hyvin molemmilta jaloilta, viime kesänä kuitenkin syöttäminen sekä offloadaaminen ei ollut ihan sillä tasolla mitä nykypäivän iside senttereiltä vaaditaan, innolla odotan onko kehitystä tapahtunut tällä saralla.
Lontoonkielellä kommunikoiva hooker jolla oli keskiverto backia paremmat jalat, fyysinen ja mobiili, kova kaveri.
Aikaisemmin mainittu fulari, todella nopea, katsotaan saavatko muut joukkueet ensi kesänä kuriin.
Vaasa: Viime kesänä nousijajoukkue Vaasa saattoi yllättää kaikki muut paitsi itsensä taistelemalla runkosarjan viimeisille kierroksille välieräpaikasta, joka loppujen lopuksi jäi yhden bonuspisteen päähän. Kapealla materiaalilla operoiva seura, joka on pelannut ja kehittynyt lähinnä ykkösdivarissa, sarjan muihin kärkijoukkueisiin nähden etuna nuorehko runko(vanhin pelaaja 31-v, seuraavaksi vanhin 27-v) jolla on vielä paljon kilometrejä mittarissa. Pahimpana uhkana on poismuutto, joka on ollu suurin pelaajamentyksien syy viime vuosina.
Vaasalla on selkeä pelitapa, jossa palloa liikutellaan paljon edestakaisin ympäri kenttää, eikä hakata päätä seinään pelkkien forwardien voimalla, tai yritetä tehdä trytä joka hyökkäyksessä. Forwardipakan kovuus vaihtelee hyvin paljon pelistä riippuen siitä kenet milloinkin saadaan jalkeille, backlinjaan taas on paljon tunkua, etenkin keskikentälle. Joukkueen menestyksestä paljon vartijana ovat pääpelintekijät Timo Väljä ja Kalle Helin
Erikoistilanteet, Suomen maajoukkueeseen kuuluvat propit Aleksi Laitinen ja O-P Tuomaala takaavat pohjan hyvälle scrumille, sekä maajoukkuedebyyttinsä 2014 tehnyt nro 8 Antti Virtanen johtaa lineouttia varmoin ottein, vaarana lähinnä kokemattomien hookereiden heikko heittämisen taso.
Seuraa heitä:
Kalle Helin, dynaaminen sentteri joka jakaa palloa hyvin, eikä pelkää kovaakaan peliä, joukkueen paras pelaaja.
Aarne Ritala, on pelannut Vaasassa kaikkia paikkoja paitsi hookeria ja scrum halffia, nähdäänkö ensi kesänä jompikumpi näistä vai saako keskittyä yhteen paikkaan? Parhaimmillaan flankkerina.
Lauri Tuomiharju, varmasti yksi sarjan kovakuntoisimmista kavereista, kuten tavallista suomessa pelaa lähes kaikki backlinjan paikkoja, parhaimmillaan keskikentällä.
Aleksi Laitinen, maajoukkueeseen vuonna 2013 noussut proppi on tehnyt fysiikan eteen töitä talven aikana, monet backit ovat kateellisia kaverin stepistä, vahva scrumeissa, luulee välillä olevansa fly-half, mikä voidaan laskea heikkouksiin.
Kovimmat lähtijät, Panu Leinonen: käytännössä vielä rookiestatuksella ratsastava kaveri jolla on vauhtia jaloissa enemmän kuin laki sallii, onnea Espooseen Panu!
Jyväskylä: Oma valintani neljänneksi välieriin matkustavaksi joukkueeksi, kyllästynyt häviämään, suomen kovin forwardipakka, backlinja kehittynyt viime vuosina. Toki Jyväskylän peliesitykset voivat romahtaa myös avainpelaajien loukkaantumisiin, jos Aaro, Mauno ja Robi ovat kaikki pois samaan aikaan, ei heitä korvata heittämällä Mökö, Luru ja Stögö jäälle. Olen monesti sanonut että Jyväskylässä olisi hauska pelata backina, johtuen täysin heidän forwardi-dominoinnista, joka takaa jokaisessa pelissä ison määrän palloa etujalalle.
Kuten joku saattaa arvata, Jyväskylän peli perustuu lähes täysin forwardipelille, jos pakka piiputtaa, yskii koko kone.
Seuraa heitä:
Aaro ja Mauno, kaipaako nää kaverit hirveesti esittelyitä? Taklatkaa hyvät ihmiset jalkoihin, tosin harvalla Suomessa riittää enää kädet Maunon molempien jalkojen ympärille.
Teemu Elomaa, toissa kesänä pelasi vielä numerolla kymmenen, viime kesänä paidan selästä löytyi 12, onko koti löytynyt keskikentältä? Fyysinen backi.
Juuso Kumpula, viime kesänä kymppiä pelannut kaveri, iso vastuu, tuolla forward-dominoinnilla täytyy back-linjan tehdä tulosta.
Mörkö-marko, pelannut vasta muutaman kesän, vahva jannu, pelaa sekä blind-sidellä sekä konehuoneessa, vahva pallonkantaja ja kova taklaaja.
Rob Hussey, kun pelasimme Jyväskylää vastaan, ohje forwardeille oli, juoskaa tätä kaveria päin ettei se pääse yrittämään varastaa palloa, hyeena.
Kuopio: Olen sijoittanut Kuopion korkealla sillä oletuksella että Jussi Viljanen ei keskity kehonrakennukseen, sekä Paul Davies pelaa, ilman heitä joukkueen sijoitus minun kirjoissani tippuu noin kolmella pykälällä.
Kuopion pelitapa riippuu paljon kahdesta edellämainitusta kaverista, backlinjasta ei paljon tuliapua löydy ilman heitä. Toki Kuopiosta löytyy myös kovatasoinen forwardipakka, mutta sarjan kärkikahinoihin ei ilman vakavasti otettavaa backlinjaa ole asiaa.
Seuraa heitä:
Ari Tikkanen, paljon on kiinni tämän miehen pelipäästä miten joukkue pärjää, hyvänä päivänä yksi Suomen kovimmista flankkereista, huonona hieman näkymätön. Ehkä suomirugbyn kovin jätkä.
Matti Keränen, kentän ulkopuolella sympaattinen savolainen, kentällä 168cm pelkkää vihaa ja tuhoa, älkää antako pienen koon hämätä. Kun silmä hetkeksi välttää, on Matti jo painamassa palloa vastustajan maalialueelle.
Tony Lappi, isokokoinen sentteri, ei voita yksinään pelejä, mutta jos Davies ja Viljanen pelaavat, loistaa heidän mukanaan.
Kovin menetys: Tom of New Zealand, kotimaassaan rugby-oppinsa saanut fly-half, oli Viljasen poissaollessa tärkeä pala Kuopion backlinjaa, ei ole enää. Teki laulun Kuopiolle.
Tampere: Toissakauden mestari, viime kesän pohjanoteerauksena yksi luovutettu ottelu. Tampereella on kokenut nippu, johon on viime vuosina tullut nuorta verta, mutta silti Tampere nojaa ainakin vielä ensi kesänä "vanhoihin" konkareihinsa. Jos pelaajat kuten Dawie van der Walt, Fred Harrison ja Ilkka Tuomaala(muun muassa) ovat mukana kaikissa peleissä, voi Tampere hyvinkin nousta ylemmäs sarjassa kun mitä minä povaan. Menetti farmijoukkue Hämeenlinnan sarjanousun takia, saako Porista uuden tilalle?
Tampereesta on hyvin vaikea sanoa mitään ennen elokuun alkua, sillä parilla viime kaudella he ovat saaneet parhaan kokoonpanonsa jalkeille vasta runkosarjan viimeisillä kierroksilla, mutta kuten sanottua, jos Ilkka Tuomaala pyörtää joka syksyiset lopettamispuheet, Mikko Järvi kaivetaan naftaliinista, Crispin Mäenpää tulee hyvin ajoitetulle kesälomalle Suomeen ja muut kärkipelaajat pysyvät jokseenkin ehjinä, en näe syytä miksei Tamperekin voisi mennä loppuun asti.
Seuraa heitä:
Turku: Jotkut sanoivat ett Turun romahtaminen 2012 finaalijoukkueesta sarjan keskikastin joukkueeksi oli Alastair Daviesin lähdön syytä, minä sanon että se johtui siitä että samaan aikaan muuan Ilkka Tuomaala muutti Tampereelle. Samat sanat kuin Tampereesta että vaikea sanoa mitään ennen elokuuta, mutta sanonpahan kuitenkin. Joukkueella on pakassa kokoa ja liikkuvuutta, backlinjassa kokemusta ja jalkoja, kaikkien palasten osuessa kohdalleen, on Turku varteenotettava haastaja kärkijoukkueille.
Itse olen pelannut Turkua vastaan viimeksi 2012 enkä sen koommin ole nähnyt heidän pelejään, joten en lähde tässä enempää heitä purkamaan.
Seuraa heitä:
Kalle Salminen, 198cm 120kg, naama jota vain äiti voi rakastaa, rakas joulupukki, annan vasemman kivekseni jos tuot Vaasaan tälläisen myöhäisenä joululahjana.
Jussi Tamminen, yhtä kookas kuin em pikkukalle, mutta hieman on vielä lapsen pyöreyttä, raportit kertovat että turhautuu nopeasti, pääkopan kestävyys ainoana esteenä nousulle maajoukkueeseen.
Joonas Manni, viime kausi meni pitkälti keväällä maajoukkueen testipelissä kärsityn loukkaantumisen takia sivu suun. Nopea ja teknisesti hyvä taklaaja, tarvitsee massaa varteen haastaakseen maajoukkueen seiskapaidan tosissaan.
Elias Korhonen, lahjakas urheilija, jos ei kulje(välillä vaikka kulkisikin) keskittyy vääriin asioihin, kuten esim omille huutamiseen tai siihen montako pistettä on itse tehnyt. Jos kääntää asennetta muutaman pykälän nöyremmäksi, on erittäin kova luu.
Espoo: Viime kaudella ensi kertaa Suomen kentillä esiintynyt Espoon muukalaislegioona pelasi omia ennakko-odotuksiani hieman heikomman kauden, kapea rinki ja keskikesän loukkaantumissuma eivät ole hyvä yhdistelmä. Joko on neljääkymppiä kolkuttelevan Drew Myrien aika soitella joutsenlaulua vai tuleeko vielä tulosta? Raporttien mukaan Stephen Whittaker on ravannut kirurgeilla parsimassa kehoaan kuntoon, vieläkö on kilometrejä yhteen kauteen? Kumpikaan edellämainittu tuskin enää on joukkueensa parhaita pelaajia, mutta varmasti henkisesti tärkeitä johtajia.
Espoosta on vaikea sanoa koska en ole heidän koskaan nähnyt pelaavan, joten jätän sen muiden spekuloitavaksi.
Seuraa heitä:
Lex Sokosaya, kymmenen vuotta sitten Fidjin u20 maajoukkueessakin pelannut jannu teki hyvää jälkeä suomen kentillä.
Tim Benson, Aussi fly-half, osaa pelata.
Karl-Henry Korjus, viron lahja Espoolaiselle rugbylle, fyysinen.
Porvoo: Porvoo tulee luultavasti yllättämään minut sijoittumalla korkeammalle. Joukkue on vielä nuori ja heillä on hyvä valmentaja, seiskan perusteella ainakin minä kuvittelen että he ovat saaneet vielä rekrytoitua muutaman uuden lupauksen kokoonpanoonsa. Porvoo pelasi myös ensimmäisen kautensa 15-rugbya 2014, joten nyt ei enää tule yllätyksenä että kentällä ei olekaan tilaa niin paljon että palloa voisi levittää joka hyökkäyksessä laitaan asti.
Porvoon peli perustuu nopeaan pallon liikkumiseen, mikä omasta mielestäni potki heitä itseään hieman nilkoille, koska 15-rugbyssa ja 10-rugbyssa pätevät hieman eri lainalaisuudet, jos kympissä pystyt pallottelemaan kuten seiskassa, 15:ta se ei enää ole mahdollista, vaan sun täytyy sitoa puolustajia ennenkun siitä levittämisestä on mitään hyötyä, sitäpaitsi, jatkuva laidasta laitaan pelaaminen väsyttää forwardeja sekä avaa vastustajalle mahdollisuuden tehdä turnovereita.
Seuraa heitä:
Jatkan samaan postaukseen kunhan jaksan...
|
|
|
Post by johtava on Feb 3, 2015 23:04:45 GMT 2
Vaasa kolmoseksi on aika iso statement, jo siitä syystä, että joukkue sai viime kaudella 2 luovutusvoittoa. Itse en näe mitään syytä, miksi Vaasa sijoittuisi esim. Tamperetta tai Jyväskylää korkeammalle. Jyväskylä tulee varmasti olemaan erittäin kova ensi vuonna, sillä ilmasilta Englantiin on jälleen avattu. Omissa papereissani he olivat jo vuosi sitten suurimmat suosikit sarjan voittoon.
Tässä vaiheessa on kuitenkin aika turha vielä lähteä miettimään sarjasijoituksia, sillä joukkueiden lopulliset rosterit eivät ole vielä valmiita. Muutama kokenut monni voi olla vielä talviunilla, tai alkeiskurssin timantit alkavat vasta valmistumaan. Lisäksi loukkaantumiset voivat sekoittaa pakkaa aika hyvin, kuten viimekeväisessä maajoukkueen testimatsissa taisi käydä. SM-sarjassa operoidaan kuitenkin niin pienillä pelaajamäärillä, että jo 3-4 loukkaantumista heikentää joukkuetta niin merkittävästi, että sarjasijoitus tippuu useita sijoja. Helsingin seurat ovat toki tässä poikkeus, sillä heillä on pelaajia ihan liiaksi asti.
|
|
|
Post by sape2910 on Feb 3, 2015 23:43:13 GMT 2
Vaasa kolmoseksi on aika iso statement, jo siitä syystä, että joukkue sai viime kaudella 2 luovutusvoittoa. Itse en näe mitään syytä, miksi Vaasa sijoittuisi esim. Tamperetta tai Jyväskylää korkeammalle. Jyväskylä tulee varmasti olemaan erittäin kova ensi vuonna, sillä ilmasilta Englantiin on jälleen avattu. Omissa papereissani he olivat jo vuosi sitten suurimmat suosikit sarjan voittoon. Tässä vaiheessa on kuitenkin aika turha vielä lähteä miettimään sarjasijoituksia, sillä joukkueiden lopulliset rosterit eivät ole vielä valmiita. Muutama kokenut monni voi olla vielä talviunilla, tai alkeiskurssin timantit alkavat vasta valmistumaan. Lisäksi loukkaantumiset voivat sekoittaa pakkaa aika hyvin, kuten viimekeväisessä maajoukkueen testimatsissa taisi käydä. SM-sarjassa operoidaan kuitenkin niin pienillä pelaajamäärillä, että jo 3-4 loukkaantumista heikentää joukkuetta niin merkittävästi, että sarjasijoitus tippuu useita sijoja. Helsingin seurat ovat toki tässä poikkeus, sillä heillä on pelaajia ihan liiaksi asti. Kuten sanottua, tämä on puolueellisesti kirjoitettu. Nuo kaksi luovutusvoittoa tulivat pahasti rämpiviä Tamperetta sekä Espoota vastaan, joista olisi luultavasti tullut bonuspisteet ilman luovutuksia, mutta mene ja tiedä.
|
|
|
Post by timo on Feb 4, 2015 7:40:24 GMT 2
Hyvä Sape! Itse olisin laittanut Vaasan ensimmäiseksi Eiköhän tähän kausiennakkoon pidä suhtautua kuten helmikuussa kirjoitettuun kausiennakkoon pitääkin. Nuo arviot ja ennakoinnit perustuvat vahvasti viime kauden tapahtumiin, joten lähempänä kesää voidaan spekuloida tarkemmin ja käydä läpi noita vahvistuksia ja loukkaantumisia. Itse uskon, viime kauden näyttöjen perusteella, Warriorsin ja Jyväskylän pelaavan finaalissa. Pohjaan tuon arvion myös hienoisesti Vaasassa pelattuun 7's-turnaukseen. Katsoin turnausta XV-mielellä... Viime kaudella joillain vanhoilla sm-sarjajoukkueilla saattoi olla ennakkoluuloja divarista nousseita joukkueita kohtaan. Tulevalla kaudella tuo yllätysmomentti on käytetty ja Warriors, JRC, HRC, TRC ja Eagles suhtautuvat jokaiseen runkosarjaotteluun eri mentaliteetilla. En nyt sano, että viime kaudella joillain pelaajilla, joukkueista puhumattakaan, olisi ollut asenneongelma, mutta tietty asennoituminen ja valmistautuminen tulevaa kautta silmällä pitäen tehdään joka seurassa entistä viritetymmässä tilassa. On siis mielenkiintoista nähdä kuinka vanhat sm-sarjajoukkueet tulevat kauden ensimmäiseen otteluun, kun kukaan ei odota hölkkäilyä puistossa, vaan haastavaa rugbyottelua, oli vastassa kuka tahansa.
|
|
mip
New Member
Posts: 4
|
Post by mip on Feb 4, 2015 9:53:20 GMT 2
Itse olen miettinyt, että HRC tulee taas hallitsemaan. Iso rinki, joka vaan kehittyy kovassa valmennuksessa. Yksittäisissä otteluissa voi käydä miten vaan, mutta sarjassa menee materaalin koolla ja valmennuksellaan korkealle. Ei kärsi muiden joukkueiden tapaan siitä, jos pari avainpelaajaa tippuu kokoonpanosta. Porvoon veikkaan parantavan viime vuodesta, jos vaan saavat hyvin harjoiteltua talven. Nuoria kavereita, joilla ei ole kuin yksi suunta kehityksessä, jos vaan valmennus toimii. Vaasalla edelleen nuori porukka, joista useimmat pelanneet jo kuitenkin vuosia. Onko valmennus sillä tasolla, että voi pärjätä kärkikahinoissa? Sarjan häntäpääkin ihan kiinnostava, isoilla loukkaantumisilla/poissaoloilla voi useampi seura jäädä viimeiseksi. Mutta onkohan sm-sarjan viimeiselle tänä vuonna haastetta karsintapelissä? Joensuussa on kai rekry onnistunut hyvin, mutta en tiedä riittääkö 15-peliin ja voittoon, jos karsintaan pääsee. Menee jo divarikeskustelun puolelle, mutta tuskin muista divarin joukkueista on tänä vuonna haastamaan sarjapaikasta sm-sarjajoukkuetta.
|
|
|
Post by pikkukalle on Feb 4, 2015 11:51:53 GMT 2
Vähän vaikea vielä tässä vaiheessa lähteä spekuloimaan ensi kautta muuten kuin viime kauden perusteella, ja tuskin näistä parista pelatusta seiskaturnauksestakaan saa kovin hyvää kuvaa joukkueiden tämänhetkisestä tilanteesta, muuten kuin yksittäisten pelaajien offseason kunnosta. Tietysti joukkueet, jotka rakentuvat muutaman avainpelaajan ympärille, ovat asia erikseen, mutta tuskin yksikään joukkue itse myöntäisi pelisuunnitelmansa pohjaavan vain ja ainoastaan kahden tai kolmen miehen suoritukseen
|
|
|
Post by timo on Feb 4, 2015 12:23:39 GMT 2
Vaasan yksi heikkouksista on nimenomaan valmennus (minä ). Muilla joukkueilla on kokeneita kotimaisia(Tumppi, Hene) pelimiehiä valmentajina tai ulkomaalaisia(Davies, Whittaker, Kuopion kaveri?, Gibbons, Bro), jotka ovat saaneet lajiopin keskellä rugby kulttuuria. Minä koskin ensimmäisen kerran rugbypalloon 23-vuotiaana. Tämän huomioon ottaen Vaasa on jopa ylivalmennettu. Meidän kokoonpanohan ei ole leveydeltää, taidoiltaan tai fyysisiltä ominaisuuksiltaan poikkeuksellinen.
|
|
|
Post by sape2910 on Feb 4, 2015 12:26:31 GMT 2
Älkäähän nyt olko noin tuomitsevia, Suomessa pelataan hyvin vähän harjoitusotteluita, sekä yksittäisen ihmisen on mahdotonta käydä paikanpäällä katsomassa muiden joukkueiden harjoituksissa miten siellä menee talven aikana, joten pakkohan tuo ennakko on pohjata seiskaan ja viime kauteen.
Valmennuksesta puhuttaessa, JRC, KRC, HRC ja Porvoo taitavat olla ainoat seurat joilla on valmentaja joka ei enää itse pelaa? Onko Warriorssilla? Tietenkin harjoitusten laadussa kaikki varmaan häviävät HRC:lle, koska ainakin kuulopuheiden mukaan siellä treenaa joka kerta 20+ kaveria. Vaasassa on hyvää valmennusta, ongelmana kapea rinki josta ei aina löydy riitävästi porukkaa että pystyisi tehokkaasti treenaamaan. Yksi asia mikä nostaa Vaasan ja miksei Porvoonkin arvoa, on se että molemmat joukkueet ovat pelanneet 1. divaria, missä kovia pelejä ei juurikaan ole, nyt yksi kesä alla jossa joutui maistamaan myös tappiota, mikä on varmasti omiaan kehittämään nuoria pelaajia.
|
|
mip
New Member
Posts: 4
|
Post by mip on Feb 4, 2015 13:06:52 GMT 2
Ei ollut Timo mitänkään pahalla tarkoitettu ;-) Lähinnä tuota samaa tarkoitin mitä sanoitkin ja mikä on monesti ongelmana (jos sitä sellaisena pitää) että ei ole valmentajaa joka ei itse pelaa. Iso etu on siitä jos koutsi pystyy vaan keskittymään valmentamiseen, ja siitä voi taas tulla ero sarjassa. Tämähän on meillä Suomessa ihan tuurista kiinni eli mille paikkakunnalle sattuu muuttamaan valmentaja. Eihän niitä ole mistä ottaa.. Lienee yksi rugbyn ongelma, miten saada enemmän valmennuksesta kiinnostuneita jäämään lajin pariin oman peliuran loputtua
|
|
|
Post by timo on Feb 4, 2015 13:38:34 GMT 2
en suuttunu! Kokonaisuutena laji olisi aivan eri tasolla jos edes sm-sarjajoukkueilla olisi asiansa osaavat valmentajat. Suomessa valmentajan tärkein ominaisuus on kyky herättää pelaajissa mielenkiinto lajiin, jotta valmentajan ei tarvitse opettaa harjoituksissa kaikkia lajin hienouksia, vaan pelaaja itse ottaa lajista selvää. Rugbyhan ei ole mitään varsinaista rakettikirurgiaa(!). Kun oman pelipaikan perusasiat olisivat jokaisella hallussa, niin painisimme jo eri sarjassa.
|
|
|
Post by pikkukalle on Feb 4, 2015 18:30:05 GMT 2
En minäkään tuominnut, vaan annoin oman näkemykseni ensi kauden spekuloinnista. Ihan mielenkiintoisia analyysejä sapella. Mielelläni lukisin muidenkin yhtä kattavia ajatuksia hehe
|
|
|
Post by johtava on Feb 5, 2015 0:00:39 GMT 2
Vähän vaikea vielä tässä vaiheessa lähteä spekuloimaan ensi kautta muuten kuin viime kauden perusteella, ja tuskin näistä parista pelatusta seiskaturnauksestakaan saa kovin hyvää kuvaa joukkueiden tämänhetkisestä tilanteesta, muuten kuin yksittäisten pelaajien offseason kunnosta. Tietysti joukkueet, jotka rakentuvat muutaman avainpelaajan ympärille, ovat asia erikseen, mutta tuskin yksikään joukkue itse myöntäisi pelisuunnitelmansa pohjaavan vain ja ainoastaan kahden tai kolmen miehen suoritukseen Ei minkään joukkueen sitä tarvitse myöntää, että joukkue rakentuu parin pelaajan suoritukseen. Mutta kun Suomessa pelaaja on kokenut konkari viiden pelivuoden jälkeen, on selvää, että parin maajoukkuekaverin tippuminen laskee tasoa merkittävästi.
|
|